Me käymme joulun viettohon

Laulu Me käymme joulun viettohon kertoo vertauskuvallisesti siitä, kuinka joulun sanoma, Jeesus-lapsen syntymä, jää huomaamatta joulun kaupallisuuden keskellä; "laps' hankeen hukkuu, unhoittuu". Joulun alla 1954, pilapiirtäjä Kari Suomalainen julkaisi Helsingin Sanomissa puhuttelevan piirroksen Joulukatu. Siinä Aleksanterinkadun varrella porttikäytävässä seisova Jeesus on vain kuokkavieraana omissa syntymäpäiväkesteissään.

Sulo Saarits ja Finlandia Sinfonietta vuodelta 1981:

Mauno Isolan jouluaiheiseen runoon teki sävelen Martti Turunen vuonna 1934

Me käymme joulun viettohon
taas kuusin, kynttilöin.
Puun vihreen oksat kiedomme
me hopein, kultavöin,
vaan muistammeko lapsen sen,
mi taivaisen tuo kirkkauden?

Me käymme joulun viettohon
niin maisin miettehin,
nuo rikkaan täyttää aatokset,
ja mielen köyhänkin:
Suun ruoka, juoma, meno muu.
Laps' hankeen hukkuu, unhoittuu.

Turhuuden turhuus kaikki on,
niin turhaa touhu tää;
me kylmin käymme sydämin,
laps' sivuun vain jos jää.
Me lahjat jaamme runsahat,
Laps' -tyhjät kätes ihanat.

Oi ystävät, jos myöskin me
kuin tietäjämme nuo
veisimme kullan, mirhamin
tuon rakkaan lapsen luo,
niin meille joulu maallinen
ois alku joulun taivaisen.